Gnaa!

Ei mulla mitään uutta ole, harjoittelu jatkuu lasten parissa vielä pari viikkoa ja I LOVE IT! <3 Ne lapset on niin ihania, kun näkee miten vointi kohenee silmissä ja näkee sen kaiken ilon myös lapsen vanhemmissa. Edelleen tuntuu omalta hommalta, pelkään vaan et jos en nyt sinne jää esim. keikkalaiseksi, niin kynnys lasten puolelle töihin menosta nousee kovasti. Jotain päänsisäsiä tyhmäjuttuja.

Tänään oli iltavuoro omassa duunissa. Oli vähän vaisu fiilis, kun naapuriosaston hoitsu oli kuollut töistä lähtiessään tapaturmassa. Hän oli fillarilla törmännyt yllättäen aukeavaan auton oveen, lentänyt harvakseltaan liikennöivän bussin alle ja se olikin sitten siinä. Luin uutisen keskiviikko iltana ja vielä hymähtelin, ettei tommosta tapahtu edes Aku Ankassa. Näin se elämä on kovin pienestä kiinni. Sit oli vielä kamala kiire ja muille kelpasi mun apu, mutta mulle ei sitä vaihteeksi tarjottu. Prkl.

Tapaturmapaikalle viety Ghost Bike Kuva: omakaupunki.fi

Henu onkin viikonlopun metsällä, niin minä vietän tyttöjen viikonlopun - kissojen kanssa :> Vähän nakertaa, kun autosta on jarrupalat kulunut, eikä parhaista yrityksistään huolimatta ukko saanu jotain fucking ruosteista pulttia irti ja vaihdettua niitä. Jospa sillä tuon työmatkan ajais huomenna... Ei väsytä ei, vaikka kello soi huomenna 6.15 ja on sellanen "kevyt" 7-21 työvuoro. Nassutan sipsiä, poltan vesipiippua ja katon toisella silmällä South Parkia. Et simmosta. Aijuu, ja painoa on lähtenyt ~ 5kg, eli nyt vaaka näyttää 109kg ^^